Löapalanoi i töpö

Löapalanoi i töpö — illustration 1

Josue nomaso noiaja, Israel tili töpönö Tiosö simoiaja tö tama ma apanö ai Cananeo töpö kua apa sole i töpö sasupa ko mi ipö, a simonoi itö tama mi ipö ina töpö kuama. Jehova, Tiosö pitili ipi iana Israel töpö japalo toita pölanö kunumai, cananeo töpö i tiosö pö wanina töpö japalo toita sisama. Israel töpö ai kaikana patatö mi ipö kötönö kama töpö pi kupa töpö kua soa pöatalotima.

Löapalanoi i töpö — illustration 2

Israel tili töpönö Tiosö kili taöti ma apa alöiaja, ia patanö i töpö wasisamapö töna ai tiko töpönö i töpö sönö töpö sakömanöma. I tiko töpönö Israel tili töpö i matijitö pewö toma totilali, saia pewö wania totilali, ai töpö söa totilali ina töpö kuama. Tiosö kili taö ma apanoi i sateje epi inama jasupaso, töpö nisi taö öpawi i töpönö töpö wasisama totiki, inatö kua waikionoiaja, Israel tili töpö ote tamo konö Tiosö na samakö nö löa kopalö ina töpö ku koma.

Löapalanoi i töpö — illustration 3

Inatö kuaiaja, i töpö nö löa konöpö töna Tiosö nö löa kowi a sima jötöpalöiaja ianö kalömai töpö ta topa jöta koköma. Maike, sanöma töpönö Tiosö taö ma kopalonö ai tiosö pö nu wanina töpö japalo toita apa nomo koonöma. Inatö kuaiaja, Tiosö pina madianita tili töpönö i töpö sö paja töpö saka noma komanöma.

Löapalanoi i töpö — illustration 4

(7) siete inama töna madianita töpönö Israel tili töpö jikaliana nitö sua toitioma. Madianita töpönö Israel tili töpö tapa ma apapö töna takatakana töpö sosapalo toitioma. Töpö pi joni totia apa salo Tiosö nö töpö löa kopalöpö töna töpö nako koma.

Löapalanoi i töpö — illustration 5

Aitö wakalana, Gedeon ai Israel tilitö jilo kuawi a sosakönö madianita töpönö tomotomomo kökö sua kota ma apapö töna mopö sua jatomo kotioma. Tiosö nö a simötawi Gedeon na ia walotakönö: “Wano, wa kasija apa köle, wa kili mi ipö, kauna Tiosö nokapalo köle. Wa julolönö madianita töpöna Israel töpö nö löa konö.” Ina a kuma.

Löapalanoi i töpö — illustration 6

Ai nutö pi wanina Gedeon pöanö salo kökö isitamawi tö öpama. Gedeon nö i salo kökö isitamawi itö waniapalöpö töna Tiosö simoma. Maike sanöma töpöna Gedeon kili ipa salo tö muma ta paioma. Tö mumasoiaja itö wököpamakönö tö patikia toitiopaja tö kopekea totipalöma. Nutö pi wanina saloa isitamanoi itö kotöna ianö Tiosö pina saloa isitamawi tö öpa nomömakönö ia Tiosö pina ai saloa isa sotamanöma.

Löapalanoi i töpö — illustration 7

Itö janata sotawö saloa isitamawi itö waniapalönoi sanöma töpönö itö talalönö töpö jiso totio opama. Gedeon söpalöpö töna kamani saiana i töpö jua sotasolöma, maike: “¿I kapilitö pina kamaka tiosö ma pasiliapala pi topa apa pasia köle? ¡I tiosö sai kuo kukema, kama löapalo pasio kötö!” Ina Gedeon pöa kuiaja i töpönö Gedeon söpa ma apama.

Löapalanoi i töpö — illustration 8

Madianita tili töpönö Israel tili töpö i nitö sua kotapö töna töpö ju kotama. Töpö sateje toti kötönö töpö kateapö tö ma apama. Israel tili töpö kokapalonö i töpö sö jötopö töna Gedeon nö töpö pewö naka jötölöma. Israel tili sa töpö löa kopalöpö töna pitilitö saina Tiosö nö sa saipalöma sa, a pi ku upanö, tö taöpo pi topa apa salo polakapi tö aipama pi kuapö töna Tiosö na Gedeon nako paioma.

Löapalanoi i töpö — illustration 9

Tö aipama somata piale itöna, Gedeon nö masita töna jaloösö asawösö pakönö itöna janasaita ölasitö kuowi itö pewö kea sisakönö masitatö jasiti ipa soa pasiopö töna Tiosö na a nakoma. Tiosö nö itö tama jötoma. Itö mumina nomöko sotawö, masitatö pewö jawe toiti ipö maike, jaloösö asawösö jasiti ipa soa pasiopö töna a nako nomoma. Tiosö nö itö tama naio jötoma. Polakapi itö pi aipa kua pöle itöna, pitilita Tiosö pina kamisanö madianita tili töpöna Israel sa töpö nö löako piaköle a pi ku jötösoma.

Löapalanoi i töpö — illustration 10

Gedeon na 32,000 töpö sösowi töpö waloa jötököma, maike töpö sateje toti ipö Tiosö kuma. 22,000 Töpö söso kili ipa pasiowi i Gedeon nö kama töpö saipöna i töpö sima pasia konöma. Au töpö sateje toti öpö sowö Gedeon na Tiosö ku soama. Kama töpö saipöna Gedeon nö i töpö pewö sima kopalönö, 300 töpö sösowi töpö jia sisapalöma.

Löapalanoi i töpö — illustration 11

Itö mumina Gedeon naja: “Madianita tili töpö kulati ia a julolö, ia i töpö japaloiaja watö jinö kukema wa kili kota maikötö.” Ina Tiosö kuma. Inatö kuanö, i töpö kulati iamö a jua jötösolöma, ai madianita tilitö manimoma kama sötapalowi ana itö wösötipöle itö jini kukema ia naja: “Gedeon i töpö sösowi i töpönö madianita tili töpö sösowi i töpö saköma piale itöna wa manimo pasioma." Ina a sötapalowi ia kuma. Gedeon nö itö jininönö Tiosö na a japalo pi mönaja totio opama.

Löapalanoi i töpö — illustration 12

Kamani i töpö sösowi i töpöna Gedeon waloa kokö tasonö, i töpöna sami ipi tola, masitatönö japoka tapalöma töjö, asapokosi si, inatö tota ta jötaja totiköma. Madianita tili töpö sösowi i töpö pewö miaja toitile ia töpö pewö jokola sotasoma. Madianita töpönö koataka si tapa ma apapö töna Gedeon 300 töpö sösowi i töpönö masitatö japoka kökö pewö osimöna jiti olana koataka jili pöle itö pewö titiaja sotaköma.

Löapalanoi i töpö — illustration 13

Inatö kuanö, Gedeon i töpö sösowi i töpö pewönö japoka kökö pewö wania ösöja totipalönö, koataka jili pöle itö möma soa pötama. I töpönö tola kökö pewö jolatalönö, “¡Jehova, Gedeon ina kipi töpö pina samakö söso piaköle!” Ina töpö komö ku sotasoma.

Löapalanoi i töpö — illustration 14

Tiosö nö madianita tili töpö pi ta monömanöma, itö pina kama töpö namo keo sapa konö kama töpö söpaso koma. Inatö kuaiaja kamani saiana ai Israel tili töpö kua jaia solati i töpönö madianita töpö nasö suapala naiopö töna lope epi i töpö naka konö tasoma. Sateje epi i töpö söa totipalönö Israel tili töpö i masitatö uli wöle i toliamö töpö nasö suapala satia apa soaalöma. Itö wakalana 120,000 madianita tili töpö söa tapalöma. Tiosö nö Israel tili töpö nö löa konöma.

Löapalanoi i töpö — illustration 15

Sanöma töpönö Gedeon liki kamani kaikanatö tapa pi topa apama. Gedeon nö inatö kuapö tö pi pasio ma apama, maike pila amösö jiso olana toi tatawi oro tönö toi tapalöma kamani i töpönö madianita töpöna tö sulöma, tö naka jötöja pölalöma. Sanöma töpönö Gedeon na pe epi orotö tota totiköma.

Löapalanoi i töpö — illustration 16

I oro tönö Tiosö saia totiapalawi anö ösö jalopo sinimo opawi Gedeon nö ösö tapalöma. Maike ösö liki sanöma töpönö kamani tiosö uni ta soa pöpalöma. Inatö kuaiaja Tiosö nö Israel tili töpö wasisama kotama. Töpö nisi taö öpawi töpönö Tiosö pina i töpö sö paja töpö sakömanöma. Töpö pi joni ipa salo töpö pasilia kopalöpö töna Tiosö na töpö nako jöto koiaja, töpö nö löa konöpö töna Tiosö nö löa kowi a sima jöta kotalöma.

Löapalanoi i töpö — illustration 17

Sateje epi inatö pi kua kua toitioma: Israel tili töpö wanisana kotaiaja, Tiosö nö töpö wasisama kotaö, i töpö ote tamo jöto koiaja, Tiosö nö ai löa kowi a sima jöta kopali, inatö kua toitioma. Sateje epi inama töna Tiosö nö sateje epi löa kowi töpö simösimöma toitionö i töpönö Israel tili töpö nisi taö öpawi i töpöna töpö löapa kotioma.

Löapalanoi i töpö — illustration 18

Itö pewö nojana, ai töpö uli patana kaikana töpö kuju upö kulena ina ai kaikanatö kui sanöma töpönö Tiosö na a nakama. I töpönö kamani kaikanatö salöjö öpi a lotete epö, sösopa töpö kai ju kili mi ipö ina a kuawi a pi ipama. Tiosö nö i töpö nako pöle itö pi ma apama, maike i töpönö a nakanoi ia kaikana tota jötököma.

Jueces tököna 1-3; 6-8 töna Tiosö nö tö tamanoi itö tötosokama kule itö

Read in the reader

Free to use, adapt, and share under an open license (CC BY-SA 4.0).